Kuvataide Sanomalassa

Kuvataide, kuvis, on oppiaineena suomalaisessa koululaitoksessa yksi vanhimpia opetettavia aineita. Nykyisin siinä keskitytään kulttuurihistorian, ilmaisun ja viestinnän alueelle.

Uusi opetussuunnitelma on tuonut mukanaan uudistuksia, joista erittäin tervetullut on mahdollisuus toimia yhteisopettajuudessa sekä ylittää oppiaineiden rajoja, kuten meillä kuvataiteen ja tekstiilityön yhteiskurssin muodossa.

Kuvataideopetuksella on pitkä historia erilaisten ja monimuotoisten opetusmateriaalien ja -välineiden käytössä. Perinteisten piirros- ja maalausmateriaalien sekä muotoilutekniikoiden lisäksi on luontevaa toimia digitaalisella alustalla. Kuvaviestinnän osa-alueella kameroiden ja muiden kuvantallennusvälineiden lisäksi harjaannutaan kuvankäsittelytekniikoiden ja sähköisen tiedonkeruun käyttöön. Kyse on monilukutaidosta. Kuvanlukutaidolla on merkitystä otettaessa selvää mm. medioiden välittämästä maailmankuvasta. Mediakriittisyys on tarpeen maailman kasvavassa kuvatulvassa.

Arvioinnissa keskeisintä on prosessin arviointi. Lopputulosta merkittävämpää on se, osallistuuko oppilas ja saako hän esille opettajan tukeman työn lisäksi myös omaehtoisen kuvataiteellisen ilmaisunsa. Kurssit arvioidaan 7. luokkien ja pitkien valinnaiskurssien osalta numeroarvioinnilla.

Oppilaan motivoitumisen ja oman toiminnan ohjautumisen suuntaaminen järkevästi on haasteellisimpia arviointikriteereissä huomioon otettavia asioita. Kuvataiteen arvioinneissa pyritään nostamaan esille onnistumisia. Jatko-opinnoissa taito-ja taideaineiden yhteiskeskiarvosanalla on merkitystä varsinkin ammatillisiin opintoihin tähtäävillä.

Koulujen työrauhaongelmat syntyvät yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien suuntausten tuloksena. Koulun järjestyssäännöt määrittävät, miten työrauha taataan. Jokaiselle oppijalle on tärkeää akustisesti hyvin suunniteltu oppimisympäristö. Kuvataiteellinen tuottaminen ei korosta esiintymiskykyä. Mutta kuvallisen mielipiteen esilletuomiseen rohkaistaan.

Jos kodissa suhtaudutaan myönteisesti taiteen ja kulttuurisen sivistyksen merkitykseen lapsen henkisessä kasvussa, se on tärkein tuki myös kuvataiteen opiskelulle. Monipuoliset harrastukset ovat jokaisen ihmisen kehitykselle kiistatta merkityksellisiä. Luonnon ja ihmisen rakentamassa ympäristössä kauneus ja sen arvostamiseen kasvaminen on henkisesti rikastuttavaa.

Kuvataiteen opetussuunnitelmassa on määritelty sisältö-, tavoite- ja laaja-alaisen osaamisen alueet peruskoulun kaikille vuosiluokille.

Omat kuvakulttuurit on sisältöalue, jossa nuorten omaehtoinen tuottaminen ja nuorisokulttuuri otetaan huomioon. Oppitunneilla tarkastelukohteina ja työtehtävinä voivat olla niin emojit, selfiet ja katutaide, kuten myös tubettaminen, blogit ja nykytaide. Nämä ilmiöt mahdollistavat älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden käytön oppimistilanteissa.

Ympäristön kuvakulttuurit -teemaan sisältyvät rakennetun luonnonympäristön tutkiminen ja medioitten vaikutus yhteiskunnallisena ilmiönä. Harjoitustehtävinä tunneilla ovat perspektiiviset kuvaustavat sekä arkkitehtuurin ja designin osa-alueet.

Taidekäsitykset eri aikoina, taiteen yhteiskunnallinen näkökulma ja maailman kulttuurien monimuotoisuus ovat kuvataiteen pitkäkestoisia sisältöjä. Yläkoulutason taide- ja kulttuurihistorian oppisisällöt keskittyvät Suomen taiteen ja maailmantaiteen keskeisiin osa-alueisiin.

Kuvataideopetuksen keskeisiä tavoitteita ovat havaintojen ilmaiseminen kuvallisesti erilaisia välineitä käyttäen sekä tiedon itsenäinen hankkiminen. Tiedonkeruun ja tallennuksen muotoja ovat muun muassa internetin hakukoneiden, google-clasroomin  ja e-portfolion käyttö. Oleellisena osana on keskustelu tehdyistä havainnoista ja kuvan tuottamiseen liittyvistä tavoitteista.

Erilaisten materiaalien ja tekniikoiden käyttö ja niihin syventyminen yläkoulutasolla on monimuotoista.  7.luokan perusopinnoissa harjaannutaan keskeisiin piirtämisen, maalaamisen ja 3-uloitteisten materiaalien tekniikoihin, grafiikan

välineistön ja kierrätysmateriaalien käyttöön.

8. ja 9.-luokkien valinnaisilla kursseilla syvennetään edellisten käyttöä ja tutustutaan kuvaviestinnän, medioiden, mainosten, elokuvan ja designin suuntauksiin.

Koulun ulkopuolisilla retkillä tutuiksi tulevat Valtion taidemuseo-laitos ja Vantaan taidemuseo.

Kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen ja siihen vaikuttaminen kuvien avulla on kuvataideopetuksen arvopohja. Ajattelemaan oppiminen, käden ja mielen yhteistyö, mediakriittisyys sekä kuvanlukutaito ovat avaimia oppilaan oman maailmankuvan selkeyttämiseen.

Hämeenkylän koulun kuvataideopetuksesta vastaa Ulla Lappalainen, kuvataideopettaja, TaM.  Opettanut taideaineita myös lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, lukiotasolla ja ammatillisessa taideteollisuusoppilaitoksessa.

 

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s